Savon Sanomien koko sivun juttu sukupuolen korjaamisesta. Kuvituksessa mekossa olevan hahmo katsoo peilistä miehen näköisen henkilön kuvaa.

5 vinkkiä – Näin kirjoitat paremmin transasioista!


Suomalainen media on parantanut transasioista uutisointia viime vuosina, mutta turhan usein otsikoihin tai käännösjuttuihin eksyy vanhanaikaisia ja loukkaavia ilmaisuja, joiden toivoisi jo painuvan unholaan. Sukupuolen moninaisuus on rikas ja kiinnostava aihe, josta toivomme yhä enemmän asiallisia artikkeleita, huikeita henkilöhaastatteluja ja päräyttäviä podcasteja. Keräsimme aiheesta uutisoiville viisi vinkkiä parempaan sisällöntuotantoon.

1. ”Väärään kehoon syntyminen”

Usein mediassa toistuu transsukupuolisten ja muunsukupuolisten kohdalla kuvaus väärään kehoon syntymisestä. Harvoin ihmisillä on kokemus siitä, että koko keho on vääränlainen. Väärään kehoon syntymisestä puhuminen pönkittää myös kehonormia, jonka mukaan naisella tulee olla tietynlainen keho ja miehellä tietynlainen. Suuri osa sukupuoltaan korjaavista ihmisistä ei kaipaa kaikkia korjaushoitoja vaan he ovat tyytyväisiä kehoonsa tiettyjen muutosten myötä.

2. Ei sukupuolen vaihtaminen vaan korjaaminen

Uutisoinnissa toistuu käsitys sukupuolen vaihtamisesta: ”Tytöstä tuli poika”, vaikka kyse on usein koko ajan ollut kyse tytöksi syntymässä määritellystä pojasta. Ulospäin muille ihmisille voi näyttääkin siltä, että henkilön sukupuoli vaihtuu, mutta kyse on oikeammin sukupuolen korjaamisesta. Sukupuolen korjausprosessissa henkilö saa todellista sukupuolikokemustaan vastaavat piirteet ja tunnustuksen yhteiskunnan silmissä.

3. Transihmiset eivät ole seksuaalivähemmistö

Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset, kuten transihmiset ja intersukupuoliset ihmiset sotketaan uutisoinnissa usein seksuaalivähemmistöjen kanssa. Tähän ovat voineet olla syynä vanhentuneet termit transseksuaali ja interseksuaali. Transsukupuoliset, muunsukupuoliset, transvestiitit tai intersukupuoliset jne. voivat olla homoja, heteroita, bi-ihmisiä, panseksuaaleja ja niin edelleen, kuten cissukupuolisetkin. Esimerkiksi transnaisesta ei yhtäkkiä tule lesboa, jos hän on korjausprosessin jälkeen edelleen yhdessä vaimonsa kanssa. Jokainen määrittää seksuaalisen suuntautumisensa itse.

Usein media kirjoittaa esimerkiksi Pride-tapahtumista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tapahtumina, mutta siihen transihmisten huomioiminen jääkin. Jutuissa käsitellään ainoastaan seksuaalivähemmistöjen asioita ja haastatellaan seksuaalivähemmistöön kuuluvia henkilöitä. Jos jutuissa puhutaan laajasti sateenkaariteemoista, olisi tärkeää, että myös transasiat olisivat esillä yhdenvertaisesti.

4. Jätä jalkoväli rauhaan!

Haluaisitko sinä kertoa lehdessä sukuelimistäsi? Harmillisen usein sukupuolen moninaisuutta ja transihmisyyttä käsittelevissä jutuissa halutaan kurkkia hameen alle, vaikka sukupuoli ei valitettavasti edes sijaitse haarovälissä. Sukuelimet kuuluvat yksityisen piiriin eikä niistä tule udella. Toimittajat voisivat useammin keskittyä olennaisempiin puoliin: translain nykytilasta johtuvat vaikeudet sukupuolta korjaavien elämässä,  transihmisten kokema laaja-alainen syrjintä ja häirintä sekä ihmisoikeusloukkaukset. Oikeus määrittää sukupuolensa riippumatta kehollista piirteistään kuuluu kaikille.

5. Älä karnevalisoi synnyttäviä miehiä ja isä-naisia

Vaikka nykyinen translaki edellyttää sukupuoltaan juridisesti korjaavalta henkilöltä lisääntymiskyvyttömyyttä, ei se tarkoita etteikö transihmisillä olisi lapsia ennen korjaushoitoja tai ettei heille voisi koskaan syntyä lapsia hoitojen jälkeen. Oikeus perheeseen ja lisääntymiseen kuuluu kaikille ja lisääntymiskyvyttömyyden vaatiminen juridisen korjauksen ehtona on räikeä ihmisoikeusloukkaus. Älä siis hehkuttele synnyttävillä miehillä tai naisilla, joiden lapset kutsuvat vanhempaansa edelleen isäksi. Sukupuolinormeihin nojaava karnevalisointi on loukkaavaa ja asiatonta. Transihmisten vanhemmuudesta voi kirjoittaa täysin asiallisesti.

Lopuksi

Oikeus määrittää tai olla määrittämättä sukupuolensa kuuluu kaikille. Samoin jokaiselle kuuluu oikeus puhua sukupuolestaan, kehostaan ja mahdollisesta korjausprosessistaan haluamallaan tavalla. Tämä tarkoittaa, että vaikka annamme vinkkejä parempaan kirjoittamiseen, on jokaisen henkilön itsemäärittelyn puitteissa mahdollista käyttää hänen itsensä antamia termejä ja näkökulmia aiheeseen.

Lisää vinkkejä Setan toimittajaoppaassa!