Suomeen voidaan saada Pohjoismaiden paras translaki


Translakikampanjan ja Amnestyn Suomen osaston sekä Nordisk Pointin järjestämässä seminaarissa Legal Gender Recognition in the Nordic Countries vertailtiin Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen translakeja ja transihmisten hyvinvoinnin edistämistä. Helsinki Pride -viikon keskiviikkona 28.6. järjestetyn seminaarin jälkeen eduskunnan hlbti-verkoston kyselytunnilla kansanedustajat liputtivat vahvasti kokonaisuudistuksen puolesta.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa transihmisiltä vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä sukupuolen juridisen korjaamisen ehtona. Juridisella sukupuolella tarkoitetaan henkilötodistuksessa näkyvää sukupuolimerkintää. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi keväällä, että lisääntymiskyvyttömyyden vaatiminen on ihmisoikeusloukkaus. Suomen translaki vaatii myös täysi-ikäisyyttä, lääketieteellisiä tutkimuksia ja osoitusta siitä, että elää vastakkaisen sukupuolen sukupuoliroolissa.

Lait kehittyvät, mutta lisää parannuksia tarvitaan

Ruotsi poisti lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen translaistaan vuonna 2013, mutta tämä on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi toimenpiteeksi. Ruotsin hallitus on nimittänyt työryhmän selvittämään, millä toimenpiteillä transihmisten oikeuksien toteutumista voidaan edistää. Laki edellyttää, kuten Suomessa, että täysi-ikäinen henkilö suostuu lääketieteelliseen prosessiin ja osoittaa elävänsä kokemassaa sukupuolessa pysyvästi kaikilla elämän osa-alueilla. Maaliskuussa 2017 hallitus tiedotti maksavansa korvauksia pakkosteriloiduille transihmisille.

”Parannuksista huolimatta transihmisten tilanne Ruotsissa ei vieläkään ole tyydyttävä. Erityisterveydenhuollon puolella tarvitaan muutoksia. Suomi voisi ottaa oppia Ruotsin kokemuksista ja parantaa transihmisten oikeuksia usealla eri alueella samalla kertaa”, totesi työryhmän puheenjohtaja Ulrika Westerlund.

Norjan translaki uudistettiin itsemääräämisoikeuteen perustuvaksi 2016. Norjassa kaikki yli 16-vuotiaat voivat saada sukupuolen juridisesti korjatuksi omalla ilmoituksellaan. Myös 6–16-vuotiaat voivat päästä sukupuolen korjaushoitoihin ja saada juridisen sukupuolen vahvistetuksi vanhempien luvalla. Norjan aiempi laki edellytti Suomen tavoin psykiatrista diagnoosia, hormonihoitoa sekä lisääntymiskyvyttömyyttä juridisen sukupuolen korjaamiseksi. Norjassa jo 575 henkilöä on käyttänyt uuden lain suomaa mahdollisuutta korjata juridinen sukupuolensa.

Norjassa translain muutos itsemääräämisoikeutta tukevaksi oli mahdollista ihmisoikeusjärjestöjen aktiivisen kampanjoinnin ansiosta. Kampanjan kasvoina toimi transaktivisti ja Norjan merivoimien entinen komentaja Jeanette John Solstad Remø. Hän kertoi, että Norjan lainsäädäntöä voitaisiin edelleen parantaa. Norjasta puuttuu edelleen kolmas juridinen sukupuolikategoria ja transihmisten sekä transvestiittien hyvinvointia ja terveyttä pitäisi tukea paremmin.

Tanskassa hyväksyttiin muutos väestötietolakiin vuonna 2014. Uuden lain mukaan henkilön juridinen sukupuoli määräytyy henkilön oman tahdon mukaisesti. Laki ei aseta sukupuolen juridiselle vahvistamiselle ehtoa lisääntymiskyvyttömyydestä tai lääketieteellistä selvitystä. Myöskään eri hoitojen saamiseksi ei tarvita psykiatrin diagnoosia. Laki edellyttää kuitenkin sukupuolen juridiselle korjaamiselle edelleen 18 vuoden ikää ja sisältää 6 kuukauden harkinta-ajan. Amnestyn Tanskan osaston tutkija Helle Jacobsen pitää ikärajan alentamista välttämättömänä monen teini-ikäisen transnuoren hyvinvoinnin kannalta.

”Transtaustaiset lapset ja etenkin nuoret, jotka eivät voi korjata juridista sukupuoltaan vastaamaan heidän oikeaa sukupuoltaan altistuvat syrjinnälle ja kiusaamiselle. Virallisiin asiakirjoihin merkitty väärä sukupuoli voi haitata koulunkäyntiä tai olla esteenä opiskelun aloittamiselle uudessa oppilaitoksessa.”

Tanskan ihmisoikeustoimijat ovat myös kritisoineet Tanskan translain muutosta, sillä monet asiat vaativat edelleen korjaamista. Perhelainsäädännössä transnaiset merkitään isiksi ja toisin päin, vaikka ihmiset eivät näin itse haluaisi. Tanskalasiet eivät myöskään ole tyytyväisiä transihmisten saamaan hoitoon. Transaktivisti Laura kertoi, ettei terveydenhuolto toimi lain hengessä.

”Vaikka meillä on itsemääräämisoikeus, viranomaiset eivät kuitenkaan hoida sen hengessä. He puhuvat edelleen biologisesta sukupuolesta, jonka mukaan transnaisia kohdellaan ”biologisesti” miehiä ja heitä hoidetaan miehinä. Tämä on syrjivää eikä kunnioittavaa”, hän sanoi.

Poliittinen panttivankitilanne päällä edelleen

Suomessa translain kokonasuudistusta on ajettu jo pitkään ja sitä ovat tukeneet Suomessa ihmisoikeusjärjestöjen ja viranomaisten lisäksi myös poliittiset puolueet. Tällä hallituskaudella uudistusta ei kirjattu hallitusohjelmaan perussuomalaisten vastustuksesta. Tämänhetkisiä Perussuomalaisten tai Sinisen tulevaisuuden translakikantoja ei ole tiedossa.

Trranslakiseminaarin suojelijana toiminut perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) muutti omaa mieltään transain uudistamisen suhteen keväällä 2017.

”Tiettynä aikana translakiamme on pidetty hyvin edistyksellisenä. Sen jälkeen ihmisoikeusvelvoitteidemme tulkinnat ovat kehittyneet sopimusten valvontaelimissä. Tällä hetkellä on ilmeistä, että monet maat ovat edistyneet nopeammin kuin me, kohti mallia jossa juridisen sukupuolen vahvistaminen on irrotettu sukupuolen korjaamiseen liittyvistä lääketieteellisistä prosesseista”, Rehula totesi seminaaritervehdyksessään.

Rehulan jälkeen ministeriksi nouseva Annika Saarikko kiitteli vuolaasti järjestöjen työtä sukupuolen moninaisuuden ja translaissa olevien ongelmien esiin tuomisessa, koska asia on hänen mukaansa monille kansalaisille tuntematon ja vaikea. Hän harmitteli, että translakia ei ole haluttu edistää tällä hallituskaudella.

”Tämä ei saa tarkoittaa, että asia on täysin unohdettu. Monet puolueet, kuten myös Keskusta on päättänyt edistää tätä lakiuudistusta. Jos tämän aika ei ole nyt, on se pian tulevaisuudessa”, hän sanoi.

Eduskunnan hlbti-verkoston kyselytunnilla kansanedustajat keskustelivat lisää translain uudistamisesta ja erityisesti ikärajasta.  Voit kuunnella kyselytunnin antia Ranneliike.net-sivuilta.

Muunsukupuolisia ei saa unohtaa

TGEUn edustaja Richard Köhler käski seminaarin loppupuheenvuorossa suomalaisten päättäjien herätä, koska parempaa aikaa tai täydellistä hallitus ei tule odottaa. Hän muistutti, että itsemurhaa pohtineiden transihmisten määrä on hälyyttävän korkea. Hän korosti myös koulutuksen merkitystä lainsäädännössä olevien ihmisoikeusongelmien korjaamisen lisäksi.

”On huolehdittava, että myös ei-binääriset, alaikäiset ja turvapaikanhakijat saavat tarvitsemaansa apua. Koulutusta tarvitaan aivan kaikille, myös liittolaisillemme”, Köhler sanoi.

Seminaarissa puhuttiin myös ei-binääristen ihmisten oikeudesta saada sukupuolensa vahvistettua ja tarpeiden mukaista hoitoa. Trasekin puheenjohtaja Panda Eriksson totesi, ettei translain korjaaminen auttaisi hänen tilannettaan.

”En voi saada sukupuoltani tunnustettua, koska ei-binääristä sukupuolta ei ole tunnustettu eikä epämäärinen kolmas sukupuoli ole minua varten. Olemme Kuuluu kaikille -kampanjassa keskustelleet juridisen sukupuolen merkityksestä ylipäätään. Sukupuolettomat, muunsukupuoliset ja transvestiitit kaipaavat ratkaisun käytännön ongelmiin, mutta tarkkaa ehdotusta ratkaisuksi ei ole vielä olemassa”, hän sanoi viitaten kampanjan keskustelutilaisuuksiin kuluneella keväällä.