Translain lyhyt historia


2017

Suomi saa YK:n UPR-prisessissa (Universal Pediodic Review) useilta mailta suosituksen edistää translain uudistusta, erityisesti sterilisaatio- ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista sukupuolen juridisen vahvistamisen edellytyksenä. Suomi hylkäsi suositukset merkitsemällä ne tiedoksi UPR-vastauksessaan.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin toteaa keväällä, että lisääntymiskyvyttömyyden vaatiminen on ihmisoikeusloukkaus. Samoin Euroopan komissio toteaa, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta tulee luopua juridisen sukupuolen vahvistamisen ehtona.

1.3. alkaen voimaan astuva tasa-arvoinen avioliittolaki poistaa translaista vaatimuksen naimattomuudesta sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona. Avioliittoa ei tarvitse enää muuttaa rekisteröidyksi parisuhteeksi eikä toisinpäin.

Peruspalveluministeri Rehula vahvistaa mediassa, että translakia ei aiota edistetä tällä hallituskaudella perussuomalaisten vastustuksen vuoksi. Ministeri kertoo muutoin olevansa valmis viemään eteenpäin jo valmistellun esityksen translaiksi (ei sisällä itsemääräämisoikeutta). Rehulan jälkeen jatkanut Annika Saarikko jatkaa samoilla linjoilla ja sanoo olevansa valmis edistämään tranlain kokonaisuudistusta, jos poliittinen ilmapiiri sen sallisi.

Silvia Modigin tekemä lakialoite sterilisaatiovaatimuksen poistosta on vireillä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Valiokunnan puheenjohtaja Tuula Haataisen (sd) mukaan lakialoite pystyttäisiin ottamaan käsittelyyn, jos enemmistö 17-jäsenisestä valiokunnasta niin haluaa. Lakialoitteen on allekirjoittanut 85 kansanedustajaa, joista valiokunnassa istuu kahdeksan. Allekirjoittajia on kaikista muista hallituspuolueista paitsi sinisistä, jotka kuitenkin tukivat äitiyslaki-kansalaisaloitteen viemistä eduskuntaan syksyllä 2017.

Amnesty aloittaa kansainvälisen kampanjan Seiso Sakriksen rinnalla, jossa pyydetään ihmisiä vetomaan pääministeri Juha Sipilään, jotta translaki uudistettaisiin ihmisoikeuksia kunnioittavaksi. Esimerkiksi AmnestyUK:n kautta kerättiin jo yli 16 000 viestiä Sipilälle.

2016

Suomen YK:n kidutuksen vastaisen komitean kuulemisessa marrakuussa otetaan esiin translain uudistaminen. Kidutuksen vastaisen komitean raportoija toteaa, että ihmisten pakottaminen lääketieteellisiin toimenpiteisiin ja psykiatriseen arvioon vertautuu kidutukseen.

Kansanedustaja Silvia Modig (vas) tekee kesäkuussa lakialoitteen sterilisaatiopakon poistamisesta translaista. Lakimuutosta tukee hieman vajaa 90 kansanedustajaa eri puolueista. Lakialoite siirtyy käsittelyyn sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

Hallitus julkaisee toukokuussa tasa-arvo-ohjelman, johon transihmisten oikeudet ja sukupuolen moninaisuus jätetään kirjaamatta. Tähän olisi ollut syytä edellisvuonna voimaan tuleen edistyksellisen tasa-arvolain hengessä. Järjestöt vetoavat peruspalveluministeriin Juha Rehulaan, (kesk) jotta translain kokonaisuudistus kirjattaisiin ihmisoikeustoimintaohjelmaan.

2015

Translakityöryhmän loppuraportti Sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytykset julkaistaan. Työryhmä ehdottaa, että tulevaisuudessa lisäksi selvitetään mahdollisuutta muuttaa lainsäädäntöä siten, että henkilö voisi ilmoittaa tai tehdä hakemuksen sukupuolensa vahvistamisesta väestötietoihin ja rekisterimerkinnän muutos voitaisiin tehdä ilman vaatimusta lääketieteellisen selvityksen antamisesta transsukupuolisuudesta. Vaatimusta täysi-ikäisyydestä sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen edellytyksenä olisi perusteltua tarkastella ja tulisi arvioida, miten sukupuolensa vahvistaneiden henkilöiden vanhemmuudesta säädetään.

Tasa-arvoisen avioliittolain hyväksymisen myötä translakia esitetään muutettavaksi vain avioliittoa koskevan pykälän osalta 1.3.2017 alkaen.

Vuoden alusta voimaan astuva uusi tasa-arvolaki huomioi sukupuolen moninaisuuden ja laajentaa syrjintäsuojan koskemaan sukupuoli-identiteettiä, sukupuolen ilmaisua ja sukupuolipiirteitä.

2014

Amnesty International julkaisee helmikuun alussa tutkimusraportin transihmisten asemasta seitsemässä Euroopan maassa. Suomi on yksi raportissa tutkituista maista. Raportissa osoitetaan sukupuolen korjausprosessiin osallistuneiden ihmisten kokemusten perusteella, että transihmisiin kohdistuu Suomessa ihmisoikeusloukkauksia ja alentavaa kohtelua.

Trasek ja Seta ilmaisevat huolensa translakiuudistuksen aikataulusta, koska uudistusta valmistelevan ministeriötyöryhmän työ keskeytettiin yllättäen kevään ajaksi. Ministeriö lupaa käynnistää työryhmän uudelleen heti kesän jälkeen ja tuoda lakimuutoksen eduskuntaan vielä vuoden 2014 aikana.

Amnestyn Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto, Seta ja Trasek kirjelmöivät elokuussa ministerille koskien translain uudistamista. Työryhmälle on annettu lausunnolle lakiluonnos, josta esitetään poistettavaksi vain naimattomuus- ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimus.

”Työryhmän käsittelyssä on parhaillaan lakiesitysluonnos, joka on lähdössä lausuntokierrokselle. Toivomme Teiltä mahdollisimman kunnianhimoista esitystä, jossa poistetaan kaikki ihmisoikeuksia loukkaavat ehdot sukupuolen vahvistamiselta, mukaan lukien vaatimus lääketieteellisestä selvityksestä, tietyssä sukupuoliroolissa elämisestä ja täysi-ikäisyydestä. Näiden muutosten rajaaminen lakiesityksen ulkopuolelle olisi ristiriidassa Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan ja Suomen saamien, translakia koskevien suositusten kanssa. Lisäksi lääketieteellinen selvitys kuluttaa tarpeettomasti terveydenhuollon resursseja”, kirjeessä sanotaan.

Syyskuussa lakiluonnos on lausuntokierroksella ja kokonaisuudistuksen puolesta lähetetään lausuntoja runsaasti eri puolilta kansalaisjärjestökenttää. Amnestyn Suomen osasto, Ihmisoikeusliitto, Sateenkaariperheet, Seta ja Trasek tapaavat pääministeri Stubbin (kok) translain tiimoilta.

”Toivomme pääministerin varmistavan, että istuva hallitus antaa hallituksen esityksen translain muuttamisesta eduskunnalle pikaisesti. Translain kokonaisuudistusta on jatkettava heti seuraavalla vaalikaudella, jotta oikeudellinen ja lääketieteellinen prosessi saadaan erotettua toisistaan ja sukupuolen juridinen vahvistaminen perustuu jatkossa itsemääräämisoikeuteen, eli on mahdollista omalla ilmoituksella”, järjestöt lausuivat.

2013

Peruspalveluministerin Susanna Huovinen (sd) ilmoittaa kesäkuussa ottavansa translain uudistuksen tehtäväkseen. Ministeriö asettaa työryhmän, jonka on määrä valmistella hallituksen esitys lisääntymiskyvyttömyys- ja naimattomuusvaatimuksen poistamisesta ja lisäksi ehdotus translain muista uudistustarpeista. Työryhmään kuuluvat Seta ja Trasek. Työryhmän toimikausi jatkuu vuoden 2014 syyskuun loppuun.

Järjestöt tapaavat ministeri Huovisen yhdessä Amnesty Suomen osaston kanssa kesäkuun alussa. ”Näyttää siltä, että järjestöjen vaatimukset on otettu vakavasti. Työryhmä saa iloksemme laajan toimeksiannon eli käsittelemme kaikkia sukupuolen vahvistamisen ehtoja, ei ainoastaan lisääntymiskyvyttömyysvaatimusta”, Setan silloinen pääsihteeri Aija Salo kertoo.

2012

Euroopan neuvoston Ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muiznieks kehottaa Suomea poistamaan lisääntymiskyvyttömyyden ja naimattomuuden transsukupuolisten henkilöiden sukupuolen vahvistamisen ehdoista. Jo edellinen ihmisoikeusvaltuutettu Thomas Hammarberg kiinnitti jäsenvaltioiden huomiota samaan asiaan.

Ihmisoikeusjärjestöt ajoivat hallitusohjelmaan translain uudistamista, mutta sitä ei kirjattu yhden puolueen vastustuksen johdosta. Hallitusohjelmaan saatiin kuitenkin ihmisoikeustoimintaohjelma, johon translain uudistaminen pyrittiin saamaan myös mukaan. Vaikka translaki ajettiin suurena rintamana, ei uudistusta kirjattu toimintaohjelmaan. Samaan aikaan STM kuitenkin teki päätöksen perustaa työryhmä tarkastelemaan asiaa, päätökseen vaikutti huomattavasti tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen.

Seta oli nostamassa asiaa julkisuuteen, mutta Iltalehti nostikin sen esiin ”miesten synnytyslain” edistämisenä. Ministeri Guzenina-Richardsson (sd) hätääntyi ja erotti asiaa valmistelleen Martta Octoberin.

Suomi on saanut nykyisestä translainsäädännöstä toistuvasti huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeustoimijoilta ja vaatimuksia lainsäädännön uudistamiseksi. Silloinen peruspalveluministeri Guzenina-Richardson totesi keväällä 2012 vastauksessaan kansanedustaja Astrid Thorsin (rkp) kirjalliseen kysymykseen, että ministeriö perustaa työryhmän pohtimaan asiaa.

Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee toi esiin 12.10.2012 Pohjolan sanomien haastattelussa kielteisiä kantojaan translakiin liittyen. Hänen mukaansa lain valmistelu meneekin vasta seuraavalle vaalikaudelle.

Astrid Thors kysyi uudelleen ministeriltä, että perustetaanko translakityöryhmä. Ministeri vastasi, että työryhmä perustetaan vuonna 2013 ja asia menee sosiaali- ja terveysalan eettiselle neuvottelukunnalle eli ETENEn valmisteltavaksi. Asia ei Setan ja Trasekin mukaan kuulunut ETENE:lle, koska kyseessä on juridisesta asiasta, ei terveyspoliittisesta.

Tiistaina 13.11. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi päätöksen tapauksessa, jossa pariskunta ei ollut suostunut avioliiton muuttamiseen rekisteröidyksi parisuhteeksi. EIT totesi, että henkilön yksityisyyden suojaa on loukattu ja hänen elämänsä on sen myötä hankalampaa. EIT totesi myös, että Euroopassa on syntymässä konsensus samaa sukupuolta olevien avioliittojen puolesta, ja että valtioiden pitäisi parantaa transihmisten oikeuksia ja suojelua.

Vaikuttamistyöhön 2012 kuului myös 20 järjestön (mm. SYL, SAMOK, Allianssi, opiskelija- ja nuorisojärjestöjä) avoimen kirjeen lähettäminen ministereille sekä yksityishenkilön järjestämään mielenosoitukseen osallistuminen. Mielenosoitukseen osallistuneilla syntyi myös ajatus kansalaisaloitteen valmistelusta.

2003

Translaki eli laki ”transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta” hyväksytään eduskunnassa kesäkuussa 2002 ja se tulee voimaan vuoden 2003 alusta. Kastraatiolaki kumotaan.

Kastraatiolaki säädettiin vuonna 1970 ja sen avulla oli mahdollista anoa kastraatiota Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta sukupuolen korjaamiseen. Ennen vuotta 2003 Suomessa ei ollut transsukupuolisten hoitoja tai sukupuolen korjaamista säätelevää lakia.